Helmi Liiketalousopisto

TEHTAITTEN KOULUSTA SE ALKOI

KAUPPAOPETUSTA MALMILLA 50 VUOTTA

Kauppaopetus käynnistyi Suomessa jo vuonna 1839 ja se on vanhimpia ammatillisen koulutuksen muotoja. Sen jälkeen kauppaoppilaitoksista on valmistunut kymmeniä tuhansia merkantteja, merkonomeja, datanomeja, matkailuvirkailijoita. Ammatillisen peruskoulutuksen lisäksi kauppaoppilaitokset ovat toimineet merkittävinä aikuisten jatko- ja täydennyskouluttajina.

Tehtaitten Koulu Oy:n syntysanat lausui teollisuusyrittäjä K.A. Weiste keväällä 1944. Kouluyhtiön osakkaiksi liittyi 22 tehdasta, liikelaitosta ja liikemiestä Malmilta, Tapanilasta, Pukinmäestä ja Puistolasta. Valtioneuvosto antoi Malmin kaupallisen keskikoulun perustamisluvan ja koulu aloittikin toimintansa syksyllä 1945.

Vuonna 1954 Tehtaitten Koulu Oy:n hallitus päätti anoa valtioneuvostolta lupaa kauppaopiston perustamiseksi – lupa saatiinkin seuraavana vuonna. Kauppaopiston aloitus siirtyi huoneiston puuttumisen vuoksi syksyyn 1957, jolloin Malmin sähkölaitos vuokrasi kaksi tilavaa huonetta luokiksi.

Malmin Kaupallisen Keskikoulun ja Kauppaopiston alkuunpanija ja ideoija oli ahkera monitaituri, teollisuusneuvos K.A. Weiste (1881-1963). Taustaltaan hän oli pedagogi: kansakoulun opettaja ja myöhemmin opettajakokelaiden veistonopettaja. Teollisuusneuvos Weiste toimi sekä Kaupallisen Keskikoulun että Kauppaopiston hallituksen puheenjohtajana koulujen ensimmäiset toimintavuodet.

Kauppaopiston ensimmäinen rehtori oli filosofian maisteri Harald Erävuori. Hän toimi myös Kaupallisen Keskikoulun rehtorina vuosina 1948-1964. Harald Erävuori toimi Kauppaopiston rehtorina vuoteen 1970. Koulu oli silloin vielä melko pieni - opiskelijoita oli 150.

Koulun ensimmäiselle vuosikurssille oli hakijoita 33, joista 21 aloitti opiskelunsa syyskuussa 1957. Suurin osa opiskelijoista oli Helsingistä, mutta opiskelijoita tuli myös Artjärveltä, Maaningalta, Lammilta, Urjalasta ja Punkalaitumelta. Toukokuussa 1959 kaksikymmentä opiskelijaa sai opintonsa päätökseen. Päästötodistuksen numero 1 sai Riitta-Liisa Anttolainen, nykyään Tähtinen. Keväällä 2007 tätä kirjoitettaessa viimeisimmän päättötodistuksen numero on 10364.

Juna toi opiskelijoita Malmin Kauppaopistoon jo 1960-luvulla.
Dieselmoottorijuna eli lättähattu Malmin asemalla 1962.
Lähde: Helsingin kaupunginmuseo.

Malmin Kirkonkyläntie 1962.
Lähde: Helsingin kaupunginmuseo.

Kaupallinen Keskikoulu ja Kauppaopisto saivat uuden yhteisen koulurakennuksen 1959 Malmin Hietakummulle. Kauppaopisto toimi siinä rakennuksessa vuoteen 1972. Nykyään koulun tiloja käyttää Hietakummun ala-aste.

KTM Arto Koivisto aloitti koulun rehtorina vuonna 1970. Syksyllä 1971 kauppaopiston koulutusajat pitenivät pk-pohjalta kolmeen vuoteen ja yo-pohjalta kahteen vuoteen. Toinen merkittävä uudistus oli opintolinjoihin jakautuminen.

Elokuussa 1972 valmistui uusi koulurakennus. Uuden koulurakennuksen ajanmukaiset tilat mahdollistivat opetuksen monipuolisen kehittämisen. Malmi onkin tullut erityisen tunnetuksi syksyllä 1973 käynnistyneestä iltaosastostaan. Sen perustaminen on ollut yksi koulun tärkeimpiä strategisia päätöksiä.

Opiskelupaikkojen kova kysyntä ja tilanpuute Malmilla johtivat siihen, että koulu perusti sivutoimipisteen vuonna 1981 Vantaan Hiekkaharjuun, jossa se toimi kevääseen 1994 asti. Enimmillään Hiekkaharjussa opiskeli 250 opiskelijaa.

Opiskelijamäärät kasvoivat vuosien 1974-1984 aikana 600:sta yli 1100:aan. Voimakas kasvu pakotti taas ryhtymään rakennustöihin ja niinpä koulun eteläpäätyyn valmistui luokkatiloja ja länsipuolen sivustalle urheiluhalli vuonna 1986. Näissä tiloissa tultiin toimeen 1990-luvun alkuun asti.

Opiskelijamäärän kasvu ja toiminta kahdessa pisteessä johti siihen, että Malmille ryhdyttiin suunnittelemaan koulurakennuksen toista merkittävää laajennusta. Syksyllä 1994 valmistuikin koulun pohjoispäätyyn uusi luokkasiipi sekä auditoriotilat. Uudisrakennuksen valmistuminen mahdollisti Hiekkaharjun sivutoimipisteen lopettamisen ja toiminnan keskittämisen Malmille.

Kolmannen laajennuksen ansiosta saatiin vuonna 1994 pohjoispäädyn
luokkasiipeen moderneja atk-luokkia, joita käyttivät opetukseen
muutkin kuin atk-opettajat. Lisäksi 50-paikkainen atk-paja oli
tarkoitettu lähinnä opiskelijoiden itsenäiseen työskentelyyn.

Koulun toinen rehtorin vaihdos tapahtui maaliskuussa 1993, jolloin rehtorina aloitti VTM Jorma Työppönen. Uuden rehtorin yhdeksi merkittäväksi tehtäväksi tuli koulun liittäminen osaksi ammattikorkeakoulua. Tammikuussa 1995 tehtiinkin aiesopimus Haaga Instituutin ammattikorkeakouluun liittymisestä. Haagan kanssa tehtiin pari vuotta merkittävää kehitystyötä ammattikorkeakoulukriteerien täyttämiseksi.

Uusi kirjasto rakennettiin vuonna 1996. Se oli yksi ammattikorkeakoulun edellyttämistä toimista. Korkeakoulujen arviointineuvosto arvioi ja valtioneuvosto hyväksyi koulun ilman kokeiluvaihetta osaksi Haaga Instituutin ammattikorkeakoulua. Ensimmäiset ammattikorkeakouluopiskelijat aloittivat opintonsa Malmilla elokuussa 1998. Ammattikorkeakouluun liittyminen heijastui myös toisen asteen toimintaan, sillä monet opettajat opettivat molemmissa kouluissa.

Kirjastonhoitaja Raija Järvelä palvelemassa asiakkaita upouudessa
kirjastossa 1996.

Koulurakennuksen tilat kävivät jälleen ahtaiksi 1990-luvun lopulla mm. amk-opiskelijoiden lukumäärän nopeasti kasvaessa. Koulun opiskelijamäärä olikin noussut jo 1500:aan. Uusi luokkasiipi, opettajien työtiloja ja auditorio valmistui koulun eteläpäätyyn vuonna 2001. Ne tilat ovat nyt pääosin ammattikorkeakoulun käytössä.

Uudistukset ja muutokset jatkuivat. Liiketalousopiston ja ammattikorkeakoulun henkilökunta tarvitsi lisää työtiloja mm. opiskelijoiden opetussuunnitelmien henkilökohtaistamisesta johtuen. Työssäoppiminen, työharjoittelu ja näytöt ovat osaltaan muuttaneet koulun ja opettajien tehtäviä. Uusi toimistosiipi valmistui kesällä 2004.

Koulun nimi oli vaihtunut kauppaopistosta kauppaoppilaitokseksi vuonna 1978. Koulun nimestä alettiin jälleen keskustella 2000-luvun alussa. 1.1.2005 uudeksi toiminimeksi otettiinkin Liiketalousopisto Helsinki-Malmi. Se sai opiskelijoilta hyvän vastaanoton.

Opiskelijat tuovat kouluihin sen poikkeuksellisen dynamiikan, mikä monista muista työpaikoista puuttuu. Opiskelijoiden osallistuminen oppilaskunnan toimintaan on ollut välillä vireämpää ja välillä laimeampaa. Oppilaskunta on osallistunut monien koulun aktiviteettien järjestämiseen. Tiedotuksesta huolehti ennen internet- ja intranet -kautta Bulletiini ja Kronikka.

Opettaminen ja oppiminen ovat koulun pääprosesseja. Keskeistä koulun toiminnassa on opettajien onnistuminen opetustyössään. Olemme rekrytoineet vuosien varrella hyvän opettajakunnan, joka on sitoutunut toimimaan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Koululla on ollut myös mahdollisuus monin tavoin tukea opettajia heidän työssään. Tätä on edesauttanut mm. hyvässä kunnossa oleva talous.

Koulu ei kuitenkaan toimi ilman kunnossa olevia tukiprosesseja. Näitä ovat sujuva hallinto, taloudenhoito, opintotoimisto, opintojen ohjaus, kuraattoripalvelut, terveydenhoito, ruokahuolto, kirjasto, kiinteistön hoito siivouksineen ja infopalvelut. Jokaisen tukipalvelun arvo huomataan viimeistään silloin, kun asiat eivät toimi tai toimivat huonosti. Voimme tyytyväisenä todeta, että tukipalvelumme ovat vuosien varrella toimineet hyvin.

Henkilökunta on vuodesta 1990 alkaen tehnyt yhteisiä tutustumismatkoja eri puolille maailmaa. Olemme kiertäneet Euroopan lisäksi Kiinassa ja Amerikassa. Se on luonut ymmärryksen ja hyvän yhteishengen henkilöstöryhmien välillä.

Olemme myös tukeneet monin tavoin henkilökunnan virkistys- ja urheilutoimintaa. Urheiluhallissamme on erinomaiset mahdollisuudet monipuoliseen liikuntaan ohjatusti tai yksilösuorituksia tehden. Koululla on ollut joukkue niin Naisten kympillä kuin pääkaupunkiseudun muissakin liikuntatapahtumissa. Monet koulumme opiskelijoista ja henkilökunnasta ovat osallistuneet maratoneille useissa maissa. Koululla on myös tyttöjen koripallojoukkue SuperHelmi.

Opettajamme ovat olleet erittäin aktiivisia oppikirjojen tekijöinä. 24 opettajaamme on ollut kirjoittamassa yli 60 alamme oppikirjaa. Harrastustoiminta ei ole siis suuntautunut ainoastaan fyysisiä ponnisteluja vaativiin lajeihin.

Malmilla opiskelee yli 700 nuorta ja aikuista merkonomiksi, datanomiksi tai matkailuvirkailijaksi kaksoistutkintoa Töölön yhteiskoulun aikuislukion kanssa unohtamatta. Olemme myös yksi HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun omistajista 13 % osuudella. Tiloissamme opiskelee 1000 HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun opiskelijaa. Koulu on siis 1700 opiskelijan ja yli 100 työntekijän päivittäinen työpaikka.

Liiketalousopisto Helsinki-Malmi voi 50-vuotiaana hyvin. Olemme vetovoimainen nuorten ja aikuisten koulu, josta valmistuneet opiskelijat ovat vieneet merkittävällä tavalla suomalaista yhteiskuntaa eteenpäin. Haluamme kehittää kouluamme tulevaisuudessakin niin, että meidät tunnetaan yhtenä eturivin kaupallisen koulutuksen yksikkönä. Tärkein tehtävämme on antaa hyvä ammatillinen peruskoulutus työelämää tai jatko-opintoja varten. Jokainen valmistunut opiskelija on paras kiitos tekemästämme työstä.

Jorma Työppönen
Rehtori 1993-2008